maanantai 11. helmikuuta 2013

"Sitä sattuu, kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu"

Olisi aika varmaan heivata tämäkin blogin tälle vuodelle mukaan? Sitä, kun on jo kuitenkin kulunut sen puolitoista kuukautta, eikä täällä suinkaan nyt ihan naftaliinissa olla oltu, vaikka blogi hiljaisuudesta onkin kärsinyt. Luvassa on hieman asiaa ja asian vierestä.

Agiliidoa ollaan treenailtu totuttuun tapaan kerta viikkoon aina vaihtelevasti eri koirien kanssa. Ingridin ja Sydneyn kanssa olen ollut vähän laiska, mutta ne penteleet ovatkin opiskelleet itse lajin saloja (ovat varmaan surffailleet taas netissä multa salaa) ja toissapäivän treeneissä molemmat menivät vallan sievästi pientä ratapätkää, johon sisältyi hyppyjä rimat maassa ja putkia. Lisäksi opeteltiin hieman keinun alkeita. :)
En olisi arvannut, että ottaessani siskokset, saan myös oppimiskaavalla varustetut koirat samalla. Arjessa ne on sopivasti erilaiset, ei lainkaan kaksosmaisia, mutta niiden oppiminen tapahtuu lajin parissa aivan täsmälleen samaan aikaan ja saman kaavan kautta. Se on hassua! Jännityksellä odotan, muuttuuko tuo asia ajan saatossa. Tuleeko arjessa aavistuksen viisaammasta, prinsessa-diiva-Sydneyssä jossain kohtaa edistyksellisempi kuin "bad-hair-day-every-day" -Ingridistä...

Myös Rheda, Martta ja Venla ovat päässeet treenailemaan lähinnä jo osaamiaan asioita. Venla on nopeasti hoksaavaa sorttia, sen kanssa voisi näin muutaman treenikerran jälkeen jo mennä esim. möllikisoihin (ja tarkennuksena: sen kanssa voisi jopa saada siellä radan puhtaasti läpi). Virallisia startteja silmälläpitäen siltä uupuu kepit, rengas, keinu ja suoritusvarmuus. Jännä, että sitä varmuutta ei oo rakentunu näiden arviolta viiden treenikerran aikana.... ;) Tällä hetkellä se vaikuttaa kaikilta osin helpolta koiralta ohjata. Not bad, I think.
Torri ja Saimi ovat myös vierailleet agsakentillä. Saimi ei hirveästi ole treenannut, lähinnä muisteltu kontakteja ja yleistä viretilan hallintaa ajoittain - pienimuotoinen semitauko ei tee sille rouvalle yhtään huonoa. Torrista voi sanoa samaa kuin Venlasta - hyvin nopeasti aivoherneet ovat löytäneet toisensa. Se on myös hyvin pitkälti valmis starttaamaan, jahka renkaan vielä jaksan opettaa. Ai niin ja enää vajaa viisi kk pitää odottaa, että se kisaikä täyttyy... :) Ja tottahan yleisessä puolessa on vielä paljon hienosäätöä, mutta tuolla pystyisi saamaan jo ykkösistä luvan - ja siihenhän ei tunnetusti paljoa vaadita.




On mukava tilanne, kun on kaksi samanikäistä pentua, jotka ovat alkaneet opetella agilityä pienimuotoisesti heti pienestä pitäen ja sitten on kaksi samanikäistä nuorta aikuista, jotka ovat alkaneet opetella agilityn saloja vasta lähempänä vuoden ikää. Siinä, jos missä pystyy vertailla oppimistahtia yms. härpäkkeitä, kun saa itse kokea sen reaaliajassa. Tähänastisella taustalla pystyn sanomaan, että kummallakin tavalla saavutetaan kisavalmius puolentoista vuoden ikään mennessä, mutta ehkä vuoden päästä pystyn toteamaan jotain lisää.

Tokoa treenataan lisäksi Saimin kanssa aktiivisesti. Toivon mukaan aktivoituisin myös Torrin kanssa, niin päästäisiin kokeisiin tällä kaudella. :)




_________________________________________________________

"Miten sä jaksat niiden kaikkien kanssa tehdä?"... "Miten sä pärjäät niin monen koiran kanssa?"... "Miten sun aika riittää niin monelle?"... "Miten noin monta nuorta koiraa samassa laumassa menee?"...
Siinä varmaankin kaiken kattava FAQ -lista. Enkä yhtään ihmettele, nuo kysymykset satelisivat varmasti, vaikka koiria olisi vain 3-4 kpl, lauman keski-ikä 6-v. ja rotuna chihuahua. Saatika sitten, kun koiria on 10 (+ 3), lauman keski-ikä kymmenen jäsenen iän mukaan päälle kaksi vuotta ja rotuina sheltti ja bc.

Eli sitten päästäänkin niihin answereihin ;)
1) Miten jaksat kaikken kanssa tehdä?
- Hienosti. Vaikea kuvailla juuri miten, mutta kun sattuu omistamaan niin kieroutuneen elämänfilosofian, että lenkillä käydään säällä kuin säällä, kesällä ja talvella, myrskysäällä ja tyynellä, pimeässä ja valoisassa, keväällä ja syksyllä, rankkasateella ja 35-asteen pakkasessa siksi, että kullannuput saisi tarvitsemansa liikunnan ja siihen harrastukset päälle, niin sillähän sitä jaksaa. Eli siis, koska mainitsemani kullannuput sattuu olemaan hyvin pitkälti elämäni, niin kukapa sitä ei omaa elämäänsä jaksaisi? :)




2) Miten pärjäät niin monen koiran kanssa?
- Hienosti. Joskaan mikäänhän ei ole tullut ilmaiseksi, enkä hetkeäkään väittäisi jaksavani, jos huushollissa olisi apinatarha ja arjen jokainen asia olisi mietittävä siten, ettei koirat sekoa. Arkitottelevaisuus on sanana sellainen, jota tykkään käyttää ja viljellä. Mitä se on? Se ei ole mitään monimutkaista! Oma käsitykseni arkitottelevaisuudesta koostuu erittäin pienistä, yksinkertaisista palasista: a) luoksetulo b) vierellä c) käy siihen / odota / paikka ja TADAA ihan jokaisella osa-alueella asiat ovat miljoona kertaa helpompia kuin että jos yksi tai useampi noista paloista puuttuu. 
a) Luoksetulon (oli se sitten omalla nimellä, tai muulla vihjesanalla käytetty) on oltava ehdoton, jolloin vältytään vaaratilanteilta esim. vastaantulevien koirien kanssa. Luoksetulon on oltava sellainen, että koira tulee luo nopeasti, iloisesti, mielellään sekä kyseenalaistamatta.
b) Vierellä toimii niin vapaana kuin remmissä. Se on hallintaa, jossa koirat kulkee sievästi ja nätisti, remmissä kiskomatta ja vapaana rynnimättä. Hyvin yksinkertainen asia, helppo opettaa ja lenkkiarkea ehkä parhaiten edistävä asia.
c) Käy siihen / odota / paikka - oli se mikä tahansa, mutta silloin pysytään paikallaan, kunnes toisin mainitaan. Sopii arjen joka tilanteeseen ja on ehdotonta plussaa koiran fiksuun käytökseen. Tämä olkoot se kirsikka kakan päällä. ;)
Eli yksinkertaistettuna, noilla olen pärjännyt ennen, pärjään tänäpäivänä ja ellei maapallo nyt ihan poikkea kiertoradaltaan, niin väitän pärjääväni jatkossakin. Oli koiria sitten kaksi tai kaksikymmentä. Simple as that.




3) Miten aika riittää niin monelle?
- Hienosti. Kuten jo mainitsin, nämä mussukat ovat elämäni ja myös elämäntapani. Varmaan minuakin huonommalla matikkapäällä pystytään suorittamaan sen kaltainen laskutoimitus, että minä en paljoa sitten muuta harrasta, vaikka paljon kiehtovia lajeja löytyisikin. Mutta niin kauan kuin elämä on valintoja, valitsen mielelläni tämän, jonka saan jakaa näiden puikkopäiden kanssa. Sitten minulta jää vain väliin joogat, tanssit, itsepuolustuslajit, vesijumpat ynnä muut humpat... Vaikka tokihan kaikki on järjestelykysymyksiä ja ajoittain minulla onkin listalla jokin ei-koiraurheilulaji, jos se vain sopii aikatauluihin. Yleensä vain tapanani on sovitella niihin aikatauluihin jokin sellainen uusi koiralaji... ;) Aika on rajallista, mutta ajanhallinta on taitolaji.
Tokikaan nyt lauman jokainen jäsen ei harrasta maailmankaikkeuden jokaista mahdollista koiralajia, siinä varmaan voisi loppua jo vuodesta päivätkin. Torri on tällä hetkellä se, jonka harteille on langennut eniten lajeja, siitä neiti saa syyttää vain ihan omaa soveltuvuuttaan! :) Pääsääntöisesti shelttien ja Saimin ykköslaji on agility ja työbortsujen paimennus. Sitten kaikilla on sellainen huvinvuoksi laji eli bortsuilla se on agility ja/tai toko ja/tai jälki ja shelteillä se on toko ja/tai lampaille haukkuminen (, jota jotkut kutsuu paimennukseksi) ja/tai näyttelyt. Treenaan yleensä 1-4 koiraa kerrallaan, jolloin ajankäyttö on jäsennelty juuri meidän elämäntyyliin sopivaksi.




4) Miten noin monta nuorta koiraa samassa laumassa menee?
- Hienosti. Ei tule tylsää, koiria pystyy vertailemaan ihan eri tavalla, kun samaan ikähaitariin kuuluu kaksi jäsentä! Tykkään kovasti analysoida, miettiä, pohtia, tehdä tutkimustyötä ja sellaisia havaintoja, josta voi olla myöhemmin apua a) itselle b) muille. Viime vuosina koiria on tullut enemmän ja vähemmän aina parittaisissa sykleissä ja se on ollut aina enemmän ja vähemmän ei-tarkoituksellista. Mutta, kuten sanottu, se opettaa ja kasvattaa. Ja eipä sillä käytännöllisesti katsoen ole kamalasti eroa, mitä koira on väliltä 1-8 vuotta. Nuoretkin koirat ovat talon tavoilla, aivan kuten itseään kahdeksan vuotta vanhemmatkin. Näin ollen mikään ei tuo eroa lauman toimivuuteen, vaikka suurin osa jäsenistöstä on alle 4-vuotiaita.