Eli ihan parasta tässä koko kärpäsen p*skan kokoisessa kylässä on sanalla sanoen mielettömät lenkkimaastot!
Toki päästäkseen niiden monimuotoisten maastojen pariin on luonnollisesti koirien kuljettava ensin pieni tovi remmissä, kuten "normaalit" koirat (ellei sitten ajoita lenkillelähtöä ennen klo seitsemää aamulla ja kympin jälkeen illalla) tai sitten kyyditämme itsemme maastojen välittömään läheisyyteen tuolla alati palvelella pakettiautollamme. Miten vaan - kaikki on niin sanotusti käden ulottuvilla ja alle viiden minuutin matkan päässä.
Monipuoliseen maastoon lukeutuu mahtavia kallioita, erilaisia metsätaipaleita, metsäautoteitä, järviä, suoalueita, hakkuualueita ym. mukavuuksia. Kaiken kruunaa kansallispuisto, joka sijaitsee aivan kivenheiton päässä. Tosin kyllä saa olla aikamoinen kivenviskelijä, että saa irroittettua sellaisen kevyen 14 km:n heiton.. Kesän tavoite onkin nyt sen osalta, että tiedän mahdollisimman monta eri lenkkireittiä (ja sen, mihin mikäkin johtaa - se on ollut tässä nyt eniten ehkä hakusessa näitä reittejä samoillessa) ;) Koiratkaan eivät ole laittaneet yhtään pahakseen meidän tutkimusmatkojamme. Ainoana miinuspuolena mainittakoon punkit, joita tuppaa vierailemaan karvanaamojeni parissa harva se päivä.
Kesää kohti mennään ja lampaat tulee muutaman päivän päästä!!! Aivan loistavaa!
Myös agilityn parissa häärätään; Tempo kisataukoilee vielä ja keskittyy treenaamiseen. Hän palailee kisahuudeille sitten kesäkuun puolenvälin paikkeilla näillä tietämin. Riitalle ja Martalle pyrin saamaan kesäkaudelle myös riittävästi startteja, ne pääsee taukoilemaan sitten syksyn tullen myös. (Vaan ei nyt ihan vielä hypätä sinne syksyyn, kun vasta ollaan alkukesän makuun päästy!!) Torri pääsisi starttaamaan jo heinäkuussa (miten nopeaa aika oikein juoksee?!) ja todnäk sen silloin johonkin ilmoankin. Se seuraa sikäli isänsä jalanjälkiä, että ihan mitenkään supertavoitteellisesti en ole sille perusopetusta tehnyt; se osaa esteet ja sitten niitä mennään peräkkäin. Jihaa!
En ole vieläkään korkannut jälkikautta. Jotenkin tarvitsisin siihen sen aloituspotkun, jotta se harrastus lähtisi rullaamaan taas. Vaikka tiedän sen olevan kivaa, kun siihen ryhtyy, mutta se ryhtyminen onkin nyt ollut niinkin pienistä asioista kiinni kuin, että joko koira on väärässä paikassa tai sitten jälkivarusteet on väärässä paikassa. Tälläkin hetkellä tuo viimeksi mainittu on syynä.
Aloituspotkua odotellessa, palataan.
Ihanan näköistä!!
VastaaPoistaT. Katja