Tehdään kuitenkin pikakatsanto menneen vuoden tavoitteisiin sekä nykyisen vuoden kujeisiin.
Flintin kanssa saatiin SKL:n paimenpuolelta kokoon PAIM2, joka oikeuttaa meidät kolmosluokkaan kisaamaan ensi kaudelle. Sen saralle tavoite on vain yksinkertaisesti se, että opin ohjaamaan koiraani siellä. Siinäkin on jo haastavuutta kerrakseen! Ei todellakaan minkäänlaisia tulostavoitteita kannata edes asettaa, koska jo kuljetuksen ohjaaminen tulee tuottamaan minulle niin monta harmaata hiusta, että vatsaa alkaa kouristamaan jo nyt, vaikka en kisaamista juuri jännitäkään. Agilitypuolella tahkotaan jälleen omaan hitaaseen tahtiimme, ehkä joskus ovi avautuu kolmosluokkaan. Tosin se taitaa edellyttää, että sen kanssa kisailtaisiin. ;) Kaunispoika sai lisäksi näyttelystä EH:n!
Tempo sai mammalomansa lomailtua ja hänen ihanat lapset täyttää 5.1. jo yhden vuoden! Kesällä otettiin muutama startti ja ensi vuoden SM:iin on muutama nolla plakkarissa. Sen kanssa on niin ihanaa kilpailla, että en osaa edes pukea sitä sanoiksi. Sen suurempia tavoitteita en myöskään tälle vuodelle aseta, mutta lupaamme nauttia jälleen jokaisesta kisasta täysin rinnoin, mitä tulemme koluamaan!
Gitte on viettänyt terveitä eläkepäiviä, kerjännyt milloin minkäkinlainen kippo suussaan ruokaa pöydän vieressä sekä käpertynyt sohvatyynyjen väleihin nukkumaan. Välillä myös paininut Tempon kanssa. Toivon, että sama meno jatkuisi!
Tom ansaitsee saada lisää agilitystartteja tälle vuodelle. Oikein hävettää laiskottelu starttien määrässä menneellä vuodella. Näyttelyinnostukseni tuskin puhkeaa kukkaan myöskään tämän vuoden aikana.
Saimi pyöräytti kesällä kuusi ihanaa pentua ja siitä johtuen olimme hyvin pitkälti agsaamatta. Sen sijaan hiukan ehdittiin tokoilemaan ja sattumien summana päästiin mammaloman jälkeen parin treenikerran saattelemana avoimen kokeeseen ja sieltä lohkesi luokkavoitto AVO1-tuloksella. Siispä seuraavaan kokeeseen vierähtää aikaa ihan helkkarin kauan, koska voittajan liikkeitä aloin opettamaan sille ihan tänään. Katsotaan, mitä saadaan aikaan ja mennäänkö koskaan kokeeseen. Josko tänä vuonna sitten sitä agilityä, ennen kuin eläkeikä kutsuu?
Rheda jäi yhtä nollaa vailla kakkosluokkalaiseksi. Nyt odotan sille juoksuja kuin kuuta nousevaa, jotta saisin pyöräytettyä sen pentuesuunnitelmat käyntiin. Koska pentusuunnitelmat ovat se tämän vuoden juttu, niin katsotaan, minkälaisessa aikataulussa se palautuu kisakondikseen ja jatketaan yhtä hyvällä fiiliksellä kuin tähänkin asti! Niin joo ja olihan se kauniskin, näyttelystä pukkasi ERInomainen ;).
Martta jäi niin ikään vaille riittävää starttimäärää ja olen itselleni luvannut, että Rheduskaisen ollessa (toivottavasti jossain kohtaa) mammalomalla, toimii Martta sen sijaisena kaikkialla!
Torri toivon mukaan odottaa jo jälkikasvuaan, joten kesään asti ollaan ihan rauhassa ja kasvatetaan kilpaa mahojamme. Se täytti jokaisen tavoitteen viime kaudelta ja vähän ylikin, tokoili itselleen ALO1:sen ja AVO2:sen parilla pikkuJekulla tapansa mukaan. Suoritti BH-kokeen. Starttasi agissa ja todisti olevansa maailman helpoin ohjattava ja samalla todisti minun olevan maailman paskin ohjaaja. Se sai paimenkisoista PPR1:sen. Ja kyllähän me jäljellä päästiin ihan neljän treenikerran verran eteenpäin eli hiljaa hyvä tulee ja ajatellen aivan kaunis ;). Oletettavan mamilomailun jälkeen startataan ehkä taas parissa agistartissa sekä mahdollisimman monessa paimenkisassa.
Sydney on oppinut olemaan kiihkeä sheltti, joka menee agilityä pää kainalossa ja silmät kierossa. Eli juuri sellainen kuin minun mielestäni sheltin kuuluu agilityssä olla - ettei tarvitse aprikoida, onko se hidas vai ikäänkuin nopea vai jotain sinne päin. Sen kuuluu olla tikittävä aikapommi ;) Näin ollen se tuskin tulee aloittamaan kisauraansa ihan vielä, kun ikä täyttyy... :D Se on mahtava tyyppi, loistava on/off -koira (ja nyt en puhu kontaktien suorittamisesta). ;)
Ingrid on hyvin samankaltainen kuin Syd, mutta sopivasti erilainen. Sen kanssa opetellaan tämä vuosi aktiivisemmin agiltiyä, koska viime vuonna sisko harppoi tietyistä syistä vähän etumatkaa. Ingrid on myös loistotyyppi, sellainen söpö urputtaja, joka ei loista älykkyydellään, mutta saa eittämättä kaikki sympatiapisteet!
Venla teki muutama päivä sitten Peltsulle sijoituspentueensa, johon syntyi kaksi merleä ja yksi trikki. :) En malta odottaa, että pääsen katsomaan sen jälkikasvua, mutta vielä vähemmän maltan odottaa sen palaamista takaisin kotiin! Se on sellainen hellantelttu ja kullannuppu, että ilman sitä lauma tuntuu varsin vajavaiselta.
"Lyhyt" pikakatsanto suoritettu. Aina se väkisinkin venähtää, kun joka yksilölle miettii omat kepposensa. Itselleni tavoitteeksi asetan "yksinkertaisuudessaan" pitkäjänteisyyttä haasteisiin. Se on niin laaja-alainen haaste, että en ala sitä edes avaamaan. Jokainen voi vaikka omalle kohdalleen miettiä, mitä se itsellä tarkottaisi. :)
Minä kiitän kaikkia ja kaikkea menneestä vuodesta! On ollut ilo jälleen saada uusia naamoja treenijuttuihin ja pitää siellä myös ne tutut nassut. Kiitos kaikille tasapuolisesti! Vietetään hyviä hetkiä tänäkin vuonna!
Ja yksi juttu vielä: lunta olisi talvisin kiva saada a) siksi, että saisi koirista talvisia kuvia b) siksi, että pääsisi jäälle kävelemään, c) siksi, että pääsisi luistelemaan, d) siksi, että koirat toisivat ulkoa mukanaan muutakin kuin hiekkaa ja kuraa ja e) siksi, että lumi kuuluu talveen.
Hauskaa ja Haastavaa vuotta 2014!!
VastaaPoistaT Katja ja Uuno