sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Long time no see!

Yhtään kliseisemmin en edes minä kykenisi blogipäivitystä lähes vuoden tauon jälkeen aloittamaan. Tämä epätoivoinen kirjoitusräpellys ei ole minkäänsortin lupaus siitä, että blogi saisi jatkossa aktiivisemmin sisältöä itseensä, pahoittelen. ;) Kotisivutkin saavat päivityksiä toivon mukaan tämän vuoden aikana, nekin ovat laahanneet perässä jo jonkin aikaa. 
Tämä lähes vuoden mittainen tauko blogipäivitysten ihmeellisestä maailmasta ei suinkaan tarkoita paikallaan junnaavaa elämää, päinvastoin. Olen viime aikoina oppinut ilmaisemaan asioita pähkinänkuoressa ja niin aion tehdä nytkin.

Lähes vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. 
- Kaksi erittäin hyvää agilitykoiraani, Sydney ja Tempo jäivät eläkkeelle, molemmat sairaussellaiselle. Tempolla patellajänne luxoutui pariin otteeseen, mutta se saatiin hyvin takaisin paikalleen ilman operaatioita. Tempon terve loppuelämä on minulle huomattavasti tärkeämpää kuin mahdolliset saavuttamattomat sijoitukset agilityssä, siispä päätös lajin loppumisesta oli helppo, vaikka vähintään kerran kuukaudessa kaiholla muistelenkin sen kanssa radalla kaahaamista. Sydneyltä murtui viikko juhannuksen jälkeen reisiluu (meni siis kokonaan poikki), kun se juoksi kilpaa kavereidensa kanssa ja törmäsi terassiin. Siinä oli kriisi sitten valmis. Sydney päädyttiin paikkaamaan ja se toipui leikkauksesta hienosti. Niin hienosti, että se kykenee normaaliin elämään ja todennäköisesti se kykenisi myös agilitaamaan, mutta siihen minä en pysty. En ikimaailmassa voisi kuvitella ottavani sellaista riskiä. 
- Lähinnä em. syistä viime kesä meni kisailumielessä aivan kokonaan ohi. En kisannut agilityssä, enkä paimennuksessa, vaikka kumpaakin treenasin entiseen tapaan aktiivisesti. Sen verran olen oppinut, että kisamaksuja ei kannata maksaa, ellei ole fiilistä koko kisaamiseen. Sitä fiilistä ei tosiaan koko kesänä löytynyt, joten annoin itselleni aikaa. Ensi kesänä sitten uudet kujeet! 
- Koiramäärä taloudessa on lisääntynyt kolmella ja minusta on tullut rouva. Näillä kahdella asialla saattaa olla tekemistä toistensa kanssa ;) 

Tässäpä tämä pähkinänkuori sitten näiltä osin :) Agilityä treenailemme näin (kevät)talven kunniaksi ja kesällä sitten taas annetaan paimennuksen salojen viedä mukanaan, kuten aina. :) Aina voin yrittää olla jatkossa reippaampi päivittäjä, mutta uskallan vahvasti epäillä. En edelleenkään suosittele pidättämään hengitystä, vaikka toivon palaavani asiaan aiemmin kuin vuoden päästä maaliskuussa! ;)



2 kommenttia:

  1. Wuhuu, päivitystä! Kivasti olet taas kirjaillut teitin tekemisistä :). Voisit vähän useemminkin kirjotella, tai palkkaat vaikka Helmin tekeen joka toisen päivityksen niin herää blogi elohon ;D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis kyllä palkata tekeen joka päivitys, niin vois olla toivoa eloon heräämisestä :D

      Poista